Ruoka ja ympäristö

Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää välittömästi jotta saadaan rajoitettua ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan [1]. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n arvio kasvihuonekaasujen vähennystarpeesta on 40 – 70 % vuoden 2010 päästötasosta vuoteen 2050 mennessä [2]. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää välittömiä vähennyksiä kaikilla päästöjä aiheuttavilla sektoreilla.

Lihantuotanto nykyisellä mallillaan ei tue tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Se on tehoton tapa tuottaa ravintoa ja aiheuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi muita merkittäviä ympäristöriskejä, kuten metsäkatoa.

Liha on matkannut länsimaisessa ruokavaliossa ylellisyystuotteesta arkiruuaksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan lihansyönti on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja globaalin kysynnän on arveltu kasvavan entisestään elintason nousun ja kasvavan väestön myötä [3],[4]. Vuonna 2013 keskimääräisen lihankulutuksen henkilöä kohti arvioitiin olevan koko maailmassa n. 40 kg [5]. Suomessa vastaava luku vuonna 2015 oli 80 kg [6]. FAO on arvioinut lihantuotannosta aiheutuvan 18 % maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä: 37 % metaani-, 9 % hiilidioksidi- ja 65 % dityppioksidipäästöistä [3]. Päästöt aiheutuvat mm. märehtijöiden ruuansulatuksesta, rehun viljelyyn käytettävien lannoitteiden tuotannosta sekä fossiilisen energian käytöstä tuotannon eri vaiheissa.

Laskentatavasta riippuen eläintuotannon osuudeksi kaikista ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on esitetty jopa 51 % (World Watch Institute), jolloin lukemaan on sisällytetty eläinten hengityksen hiilidioksidi sekä tarkemmin lopullisen lihatuotteen elinkaaren aikaiset päästöt, kuten maanmuokkauksesta, pakkausmateriaalien tuotannosta ja sivutuotteiden hajoamisesta aiheutuvat päästöt [7]. Muiden World Watch Instituten huomioimien päästöjen paitsi eläinten hengityksen huomioiminen on perusteltua, joten eläintuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä on todellisuudessa todennäköisesti merkittävästi suurempi kuin FAO:n arvio.

Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi eläintuotanto aiheuttaa muitakin vakavia ympäristövaikutuksia 30 % kaikesta maapinta-alasta ollessa on lihateollisuuden käytössä [3]. Massiivinen lihatalous ja maanmuokkaus kuormittavat maaperää, pinta- ja pohjavesiä sekä köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. Syynä tähän ovat mm. metsien raivaus laidunmaaksi ja lihateollisuudessa käytettävät, ympäristöön päätyvät, kemikaalit, lannoitteet, torjunta-aineet, antibiootit sekä hormonit. Vedenkulutuksen osalta eläinperäisten tuotteiden arvioidaan kuluttavan 25-30 % maapallon makean veden varannoista [8]. Maaperän tiivistyminen ja eroosio heikentävät maaperän kuntoa ja johtavat sen pilaantumiseen. Luonnon monimuotoisuus heikkenee elinympäristöjen hävitessä rehu- ja laidunmaiden tieltä.

On selvää, että eläinperäisten tuotteiden kulutusta on vähennettävä merkittävästi, jotta päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa ja ilmastonmuutoksen vakavimmat vaikutukset välttää. Ilmastoystävällisen kasvisruoan suosiminen on välttämätön askel kohti kestävämpää tulevaisuutta!

Ruoka-aterioiden ilmastovaikutus
Ravintoarvoiltaan tasapainoisia ruoka-annoksia vertailleen tutkimuksen mukaan sekaruoka-ateriat kuormittavat ilmastoa 100 – 400 % enemmän kasvisaterioihin verrattuna. Lähde: Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä. ConsEnv-hankkeen loppuraportti (2011). Ympäristöministeriö.

Lähteet

  1. Adoption of the Paris Agreement – United Nations
  2. Concluding instalment of the Fifth Assessment Report: Climate change threatens irreversible and dangerous impacts, but options exist to limit its effects – IPCC
  3. Livestock’s long shadow: environmental issues and options – FAO
  4. Maa- ja elintarviketalous 2016, syksy – Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä, PTT
  5. Current Worldwide Annual Meat Consumption per capita – ChartsBin
  6. Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti (kg/vuosi) – Luonnonvarakeskus
  7. Livestock and Climate Change – World Watch Institute
  8. The hidden water resource use behind meat and dairy – Twente Water Centre